Jos antibioottiresistenssi etenee, moderni lääketiede voi joutua ottamaan askeleen ajassa taaksepäin. Siksi antibiootteja ei pidä käyttää turhaan. Myös vanha ohje ”kuuri loppuun” on syytä päivittää, bakteeriopin professori Pentti Huovinen sanoo.
Antibiootit tehoavat bakteereihin mutta eivät viruksiin. Tämä tieto tuli kipeän selväksi koronaviruspandemian myötä. Antibiootteja kuitenkin joudutaan käyttämään sairaaloissa vaikeasti sairastuneiden koronaviruspotilaiden hoitamiseen, koska viruksen heikentämään kehoon tulee helposti jälkitautina jokin bakteeritulehdus.
Lääkäreiden työ vaikeutuu tulevaisuudessa huomattavasti, jos antibiootit menettävät tehonsa. Itse asiassa koko moderni lääketiede saattaa vähitellen lakata olemasta sellaisena kuin sen tunnemme, Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen bakteeriopin professori, ylilääkäri Pentti Huovinen sanoo. Huippututkija on omistanut suuren osan urastaan antibioottiresistenssin vähentämiselle.
– Jos antibiootit eivät enää toimisi, esimerkiksi kaikkia leikkauksia ei ehkä olisi enää mahdollista tehdä korkean infektioriskin vuoksi, Huovinen sanoo puhelinhaastattelussa.
Uusia lääkkeitä ei kehitetä noin vain: avoterveydenhuollossa nykyisin käytetyt tärkeimmät antibiootit on kaikki keksitty yli 30 vuotta sitten. Tästä syystä antibioottiresistenssiä on Huovisen mukaan ehdottomasti suitsittava.
”Syö kuuri loppuun” on vanhentunut sääntö
Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien muuntautumista siten, että
antibiootti ei enää tehoa siihen. Bakteeri tulee siis lääkkeelle vastustuskykyiseksi eli resistentiksi. Kyse on evoluution mekanismista: muiden eliöiden tapaan bakteeritkin muuntuvat kaiken aikaa selvitäkseen hengissä. Resistenssiä syntyy aina kun käytetään antibiootteja eli mitä enemmän antibiootteja käytetään, sitä enemmän resistenssi leviää. Vääränlainen ja ylenpalttinen käyttö lisää tätä ongelmaa entisestään. Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan kyseessä on yksi suurimmista globaaleista terveysuhkista. Superbakteerit ovat rantautuneet myös Suomeen.
– Nykyisin puhutaan one health -periaatteesta: jaamme yhteisen
maailman, jolloin myös terveysuhat ovat yhteiset.
Yksi syy lisääntyneeseen antibioottien käyttöön piilee lihan
tehotuotannossa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa karjan rehuun lisätään antibiootteja varmuuden vuoksi, sillä se lihottaa pihvikarjaa nopeammin. Euroopan unioni on kieltänyt tämän, mutta silti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja esiintyy eurooppalaisessa lihantuotannossa. Suomessa tilanne on onneksi hyvä.
Mikä siis eteen?
Tiukempi lihantuotannon viranomaissääntely on yksi vaihtoehto,
kasvispainotteisen ruokavalion suosiminen on toinen. Ihmisille määrättävien antibioottien käytössä vastuuta on lääkärin lisäksi potilaalla.
– Vanha nyrkkisääntö ”syö kuurisi loppuun” on vanhentunutta tietoa. Nykyiset lääkepakkaukset ovat standardikokoisia, eikä kuurin loppuun syöminen tarkoita, että koko paketti pitää syödä loppuun, Huovinen sanoo.
Uusi muistisääntö kuuluu Huovisen mukaan näin: ”syö kuuri lääkärin antaman ohjeen mukaisesti”. Lääkäri antaa lääkemääräyksen yhteydessä hoito-ohjeen, jossa määritellään kuinka monta päivää hoito kestää. Tätä ohjetta on syytä noudattaa. Vastoin ohjeita otettu kuuri vain lisää antibioottiresistenssiä ja aiheuttaa terveyshaittoja. Käyttämättömät antibiootit on syytä viedä takaisin apteekkiin.
Etenkin keuhkosairauksia sairastavalle antibioottikuuri on toisinaan välttämätön. Tästä huolimatta jokainen voi pohtia, olisiko tauti voitettavissa pelkällä lepäämisellä.
– Lääkärin ja potilaan kannattaa aina keskustella, onko antibioottikuuri välttämätön. Moni poskiontelontulehdus paranee itsestään. Sovittuaan asiasta lääkärin kanssa potilas voisi seurata vointiaan ja aloittaa antibioottikuurin vain siinä tapauksessa, että oireet pahenevat.
Pussillinen vanhoja konsteja ja yksi uusi
Tulevaisuudessa ratkaisuja tilanteeseen saatetaan saada tekoälystä. Cell-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiset opettivat tekoälyä tunnistamaan molekyylejä, jotka tehoavat E.coli -bakteereja vastaan uudella mekanismilla.
Tekoäly seuloi tietokannasta uuden halisiiniksi nimetyn molekyylin,
joka näyttäisi tappavan myös antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Seuraavaksi tutkitaan, soveltuuko lääke ihmisille. Toisaalta monet perinteiset, nykyisin jo unohtuneet hoitomuodot saattavat vielä nousta uudelleen arvoonsa.
– Kun antibioottiresistenssi lisääntyy, on otettu käyttöön pussillinen vanhoja keinoja, jotka olivat lääkärien käytössä ennen toista maailmansotaa, kun nykyisiä antibiootteja ei ollut vielä keksitty. Tuolloin käytettiin niin sanottuja bakteriofageja. Pähkinänkuoressa tämä tarkoittaa, että bakteerien tuhoamiseen käytetään bakteereita tappavia viruksia.
On kuitenkin olemassa verraton keino, jolla Huovisen mukana jokainen voi ehkäistä infektioiden leviämistä ja samalla antibioottikuurien tarvetta.
Se on käsienpesu.
MITÄ EROA ON BAKTEERILLA JA VIRUKSELLA?
Sekä bakteerit että virukset voivat tarttua ihmiseen suunnilleen samalla tavalla ja aiheuttaa samanlaisia oireita potilaalle. Bakteerit ovat itsenäisiä soluja ja lisääntyvät jakautumalla. Virukset vaativat aina isäntäsolun. Flunssaviruksille kelpaavat hengitysteiden solut. Antibiootit pystyvät tuhoamaan bakteerien soluseinämän tai estämään sen lisääntymisen.
Viruksiin niistä ei kuitenkaan ole apua, sillä virusten lisääntyminen tapahtuu ihmissolun sisällä.
Lähteet: Uutispalvelu Duodecim, WHO, THL, Cell
Teksti Kukka-Maria Ahokas
Kuva Esko Keski-oja ja Shutterstock
Hengitysliiton jäsenlehti. Julkaistu 2 / 2020