Tulevaisuudessa tekoäly auttaa ihmisiä terveyden tarkkailussa ennennäkemättömällä tavalla, tulevaisuudentutkija Risto Linturi väittää. Kone ei kuitenkaan voi tehdä päätöksiä, joissa vaaditaan tervettä järkeä ja moraaliharkintaa.
Olen nyt 62-vuotias. Meidän ikäluokallamme on niin paljon yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, ja vaikutamme seuraavien sukupolvien kohtaloon. Jos olemme kiinnostuneita lastemme ja lastenlastemme elämästä, olisi hyvä tuntea, millaisessa maailmassa he tulevat elämään, tulevaisuudentutkija Risto Linturi kertoo. Sen vuoksi jokaisen kannattaisi kiinnostua tekoälybuumista.
Linturi on tullut tunnetuksi digitalisaation ja tekoälykehityksen puolestapuhujana. Hän laati vuonna 2018 yhdessä tutkija Osmo Kuusen kanssa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle raportin, joka visioi, miten teknologia muuttaa Suomea tulevaisuudessa.
Tekoäly opettelee tunnistamaan sairaudet
Tekoälyä on tutkittu 1950-luvusta lähtien, mutta viime vuosina tutkimus on ottanut merkittäviä kehitysaskelia. Kehitystä on verrattu teolliseen vallankumoukseen: muutaman vuosikymmenen päästä elävien ihmisten elämä tulee olemaan yhtä erilaista kuin nykyihmisten elämä verrattuna 1900-luvun alun ihmisiin. Tekoälyn karkaamisesta ja robottien riistäytymisestä ihmiskontrollin ulottumattomiin ollaan huolissaan. Onko huoleen syytä?
– Olen realisti. Ei kannata tehdä elämää vaikeaksi sen takia että yritetään estää niitä hevosia karkaamasta, jotka oikeasti karkasivat jo. Yksityisyyttään voi suojella jo nyt. Ihmisethän syöttävät kaikki henkilökohtaiset tietonsa vapaaehtoisesti sosiaaliseen mediaan. Facebook muuten ennustaa kohtuullisen hyvällä todennäköisyydellä puoli vuotta ennen kuin joku menee kihloihin, koska hänen käyttäytymisensä palvelussa muuttuu, Linturi sanoo.
Eettiset ongelmat liittyvät tekniseen toteutukseen, hän jatkaa:
– Voimme tehdä joko huonosti toimivia, ihmisen täysin kontrolloimia järjestelmiä, jotka eivät osaa selittää, miten ne tekevät kaavamaisen huonot päätöksensä. Tai voimme kehittää hyvin toimivia järjestelmiä, jotka eivät osaa täsmälleen selittää, mikä niiden toimintalogiikka on.
Hän viittaa historiaan. Varhaiset tekoälyt kehitettiin ihmisen päättämien sääntöjen pohjalta, jolloin ne toimivat huonosti. Tekoälykehityksessä on erilaisia suuntauksia, joista nykyisin pinnalla ovat niin sanotut oppivat neuroverkot. Ne jäljittelevät ihmisen oppimista ja toimivat huomattavasti aiempaa paremmin, mutta ohjelmoijilla ei ole algoritmien toiminnasta täyttä kontrollia.
Algoritmit ovat sääntöjä, joka määrittelevät tietokoneohjelmien toimintaa. Nykyisin eri tahoilla kehitellyt tekoälyt osaavat opettaa itse itseään kohtalaisen hyvin. Esimerkiksi kuvantunnistusohjelma oppii miljoonia röntgenkuvia analysoimalla erottamaan, milloin kuvassa näkyy syöpäkasvain ja milloin tervettä kudosta. Tervettä harkintaa algoritmilla ei kuitenkaan ole: se saattaa väittää myös lapsen nielaisemaa Lego-palikkaa suolistosyöväksi, koska siltä puuttuu inhimillinen päättelykyky. Diagnoosiin tarvitaan tulevaisuudessakin lääkäriä. Ihmisillä on kuitenkin yhä enemmän mahdollisuuksia itse seurata omaa terveyttään.
Jos olemme kiinnostuneita lastemme ja lastenlastemme elämästä, olisi hyvä tuntea, millaisessa maailmassa he tulevat elämään, tulevaisuudentutkija sanoo.
Health 2.0 -terveysteknologiakonferenssissa. Kuva: HIMSS.
Tee-se-itse-tutkimuksia tulossa
Pitkäaikaissairauksia sairastavalle teknologinen kehitys tuo mahdollisuuksia:
– Väitän, että harrastelijakotitalous voi 10 vuoden päästä tehdä kotona enemmän laboratoriotestejä kuin keskussairaalan laboratorio tänään, hän kertoo kehityksen kiivaasta tahdista. Erilaiset skannerit, mittauslaitteet ja sovellukset ovat kuluttajien saatavilla aiempaa paremmin. Tällöin lääkärien aikaa ei tuhlaannu näytteiden tulkitsemiseen, vaan potilaan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Tulevaisuus voi tuoda helpotusta myös hengityssairaiden elämään:
– Olisi hyödyllistä, jos jatkossa laitteet voisivat tunnistaa hengitysilmasta ihmiselle haitalliset aineet, Linturi sanoo.
Robotti ei saa korvata ihmiskontaktia
Teknologia on siis jo olemassa. On ihmisten harkinnan varassa, mihin sovelluksia tai robotteja käytetään. Linturin mielestä niillä kannattaa korvata monia töitä:
– On nykyisin yllättävän vaikeaa saada allergiansa mukaista ruokaa vanhainkodissa – mieltymyksistä puhumattakaan. Vaihtuva henkilökunta unohtelee tämänkaltaiset asiat, kun taas robottikokki muistaisi kaiken.
Sen sijaan Linturi ei innostu vanhainkoteihin tuoduista robottihylkeistä, jotka pitävät seuraa asukkaille:
– Mieluummin minä haluan oikean koiran.
Roboteilla ei hänen mielestään kannata korvata inhimillistä seuraa. Sen sijaan ihmisten välinen etäseurustelu voi helpottua: siinä missä nykyisin tartutaan puhelimeen, toisella paikkakunnalla asuva sukulainen voi tulevaisuudessa tulla virtuaalisesti tapaamaan omaistaan vaikkapa sairaalasängyn viereen. Ranskassa kehitellyn robotin kehoon liitetään virtuaaliyhteys lähiomaiseen, jonka kuva ilmestyy näytölle.
– Näitä tapaamisia on tutkittu ja niistä on myönteisiä kokemuksia. Virtuaalinen läsnäolo tuntui ihmisistä melkein aidolta läsnäololta puheluun verrattuna.
Teksti Kukka-Maria Ahokas
Kuvat HIMSS ja Shutterstock
Hengitysliiton jäsenlehti | Julkaistu numerossa 4/2019.